Euroopan Hormonipäivä 15.5.2023 muistuttaa hormonien merkityksestä terveydelle

9.5.2023

Toukokuun 15. 2022, vietetään toisen kerran Euroopan Hormonipäivää. Sen järjestäjänä toimivat yhteistyössä Suomen Endokrinologiyhdistyksen kanssa European Society of Endocrinology (ESE), European Hormone and Metabolism Foundation – Foundation of the European Society of Endocrinology (ESE Foundation) ja muut eurooppalaiset kansalliset endokrinologiyhdistykset.


Keskeisiä hormonaalisia sairauksia ovat esimerkiksi lihavuus, diabetes, kilpirauhassairaudet, osteoporoosi, lapsettomuus ja yli 400 endokriinistä harvinaissairautta. Tämän vuoden teemana ovat uni ja ympäristön hormoneja säätelevät kemikaalitEuroopan Hormonipäivän tavoite on lisätä yleistä tietoisuutta hormonien elintärkeästä vaikutuksesta yksilön terveydelle ja sairauksiin sekä vähäisen ympäristön kemikaalialtistuksen ensiarvoisesta merkitytyksestä yleiselle hyvinvoinnille yhteiskunnan tasolla. Riittävän uni on merkittävä tekijä terveydelle ja normaalin hormonitoiminnan ylläpitäjänä. Jokainen voi vähentää altistumistaan hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille vähentämällä muovisten ruokailuastioiden, muovipulloon pullotettujen juomien ja kosmetiikan käyttöä.   


Suomen Endokrinologiyhdistys suosittaa 34 muun eurooppalaisen kansallisen yhdistyksen rinnalla endokriinisen terveysnäkökulman parempaa huomioimista suomalaisessa ja eurooppalaisessa terveyspolitiikassa. ”Euroopan Hormonipäivänä haluamme muistuttaa, että hormonit ovat edellytys hyvälle terveydelle.” sanoo Suomen Endokrinologiyhdistyksen puheenjohtaja Niina Matikainen. ”Hormonaalinen terveys tulee huomioida yhteiskunnassa tietoisuutta lisäämällä ja panostamalla endokriiniseen tutkimukseen. Erityisesti kasvuikäisiä ja raskaana olevia näiltä kemikaaleilta suojelevaa lainsäädäntöä tulee vahvistaa koko Euroopassa, myös Suomessa.”

 Lisätietoa ESE:n linkistä: ese-hormones


KESKEISIÄ FAKTOJA ENDOKRIINISTÄ SAIRAUKSISTA

  • Suomessa kaksi kolmannesta aikuisista ja noin neljännes alle 16-vuotiaista on ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoon liittyy diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, hedelmättömyyden ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien suurentunut ilmaantuvuus sekä pienentynyt elinajanodote. Se on myös syövän itsenäinen riskitekijä. Ylipaino on krooninen ja herkästi uusiutuva sairaus, jonka hoitoon tarvitaan pitkäjänteinen elintapamuutos ja terveydenhuollon ammattilaisten tuki. Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn Suomessa kaivataan nopeasti laajoja yhteiskunnan terveyspoliittisia toimia.
  • Syövät ovat toiseksi tärkein kuolinsyy Euroopassa. Suomessa elää noin 290 000 syöpädiagnoosin saanutta henkilöä, heistä noin 10 000 on sairastunut tai sairastaa kilpirauhassyöpää. Harvaisiin neuroendokriinisiin syöpiin liittyy usein pitkä diagnoosiviive. Hormonaaliset syövät, kuten eturauhas- ja rintasyöpä, ovat yleisiä ja usean syövän hoitoon liittyy hormonaalisia ongelmia, joilla on myös keskeinen merkitys pitkäaikaisen elämänlaadun kannalta.
  • Harvinaissairaudet koskettavat 30 miljoonaa eurooppalaista. Näistä sairauksista yli 400 on harvinaisia endokriinisiä sairauksia. Monet potilaat hyötyisivät nopeammasta diagnostiikasta, innovatiivisista hoidosta ja tasa-arvoisesta hoitoon pääsystä. Suomi on mukana Endo-ERN eli endokriinisten harvinaissairauksien ERN (European Reference Network) -verkostossa, jonka myötä osaamista ja tietoisuutta endokriinisistä harvinaissairauksista voidaan parantaa eurooppalaisella yhteistyöllä (linkki).
  • Pakkausmateriaaleina, torjunta-aineina, kosmetiikan ainesosina ja leluissa käytetään Yli 1500:aa hormonitoimintaa häiritsevää kemikaalia (endocrine disrupting chemicals). Nämä kemikaalit voivat lisätä endokriinisiä syöpiä, ylipainoa, diabetesta, kilpirauhassairauksia ja lapsettomuutta. Sairauksien aiheuttaman kärsimyksen ohella hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit suurentavat terveydenhuollon menoja. Lapsia ja raskaana olevia näiltä kemikaaleilta suojelevaa lainsäädäntöä tulee vahvistaa koko Euroopassa, myös Suomessa.